torstai 28. huhtikuuta 2011

Hidasta, hidasta...


Tällä viikolla tontilla on porattu reiät louhintaa varten. Ei sitten räjäytelty vielä, mutta ensi viikolla kai, toivottavasti. Ennen sitä täytyy rakentaa tontille aita (hienosta oranssista verkosta, me itse) ja mitata louhittava alue (louhija). Hidasta on. Louhintakatselmukset meidän toimesta on tehty, joten nyt täytyisi päästä ihan tosi toimiinkin, ennen kuin joku ehtii posautella ennen meitä. Kunpa pian päästäisiin työn touhuun oikeasti, alkaa tämä verkkaisuus kyllästyttää. Mutta ensin joka tapauksessa juhlitaan vappua, skål kaikki!

tiistai 26. huhtikuuta 2011

Kohti vappua


Pääsiäinen ja tyttären synttärijuhlat x 4 on nyt onnistuneesti juhlittu mitä hienoimmassa säässä. Sankarittarella tosin taisi olla viimeisimmällä vastaanotollaan jo vähän kisaväsymystä. Onneksi on muutama levähdyspäivä ennen vapun rientoja.

Tällä viikolla me talvilomailemme eli ruksaamme asioita to do -listasta: Aitaa tontti louhintaa varten, selvitä minne louhittu maa-aines kuljetetaan, osta salaojaputket ja muut systeemit kuopan pohjalle, jne. Keittiökaupassakin piti käydä ja tsekata kylpyhuoneen kalusteita. Lisäksi kuopuksen 1/2 v. neuvola, muutama kaverivisiitti... Kilpajuoksemme kellon kanssa ja toivomme saavamme asiat hoidettua ripeästi että ehtisimme ennen vappua käymään maallakin. Tämä antanee hyvää osviittaa tulevasta kesälomasta.

Huomenna tontilla ryhdytään poraamaan ja loppuviikosta toivottavasti räjäytetään. Nyt siellä on siis hieno, hieno kaivinkoneen kaivama kuoppa (joka näyttää valtavalta ja sen ympärille jäävä piha niin kovin pieneltä), jota olemme pyhinä ihastelleet koko perheen voimin.




maanantai 18. huhtikuuta 2011

Muuttunut maisema

Meillä on meneillään vanhimman tyttären synttärijuhlaviikko, kemuja riittää monelle päivälle. Tosin tänä vuonna hiukan pienemmällä ihmisjoukolla, koska motivaatiokämppä (loistava termi pöllitty Osmankäämin blogista, kiitos! :) tuntuu täyttyvän niin helposti. Ylihuomenna kummitussynttärit päiväkotikavereille ja äidillä juhlaviikon kunniaksi vuosisadan flunssa - tosin tämän talven ensimmäinen. Hatsiuu.

Tontilla alkaa olla aika erinäköistä. Puut haettiin perjantaina ja tänään siellä möyrii kaivinkone. Toivottavasti jo pian päästään valamaan anturaa.

Näkymä viime torstailta. Kaadetut puut odottavat kuljetusta tontin eteläreunassa.
Sama toisesta suunnasta.


Palmusunnuntaina.

Tsekataan kuopan paikkaa.

perjantai 15. huhtikuuta 2011

Viikon satoa

Mikä perjantai! Aurinko paistaa, lokit kirkuvat ja peipposet visertävät, tuntuu jo ihan kesältä. Jäätkin varmaan lähtevät ihan näinä päivinä; viiden viime vuoden aikana se on tapahtunut aina esikoisen synttäreiden aikoihin.

Tontilta kaatuivat puut siis alkuviikosta. Tuomi jäi, mutta vanha omenapuuraukka sai sittenkin lähteä. Oli niin sammaloitunut, että sen kaataminen olisi todennäköisesti ollut joka tapauksessa pian edessä. Eilen maaurakoitsija ilmoitti, että hän voisi aloittaa kuopan kaivamisen jo tänään (toi eilen jo koneenkin tontille), mutta eihän se onnistunut; puut ja risut kuljetetaan pois vasta tämän päivän aikana. Eilen illalla merkkasimme ja mittasimme kuopan paikan. Kaikki on siis valmiina maanantaiaamua varten, jolloin kaivaminen alkaa.

Aurinkoista viikonloppua ja leppoisaa palmusunnuntaita!


sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Puita halailemassa

Huomenna ne lähtevät, puut nimittäin. On sitä odotettukin. Kävin eilen tontilla niitä ikuistamassa; hienoja, vanhoja, paljon nähneitä puuvanhuksia. Uljaita mäntyjä, lempeän näköisiä koivuja, ränsistyneitä omenapuita. Valitettavasti melkein kaikki joudutaan kaatamaan, tonttimme on sen verran pieni (600 m2), että rakennuskoneisto ei sinne muuten mahdu. Muutamia puita tontille onneksi jää, vanha kaunis tuomi (joka viime kesänä kukki niin ihanasti) ja vanha omenapuu (joka viime syksynä teki muutaman muhkuraisen omenan). Ja sitten istutetaan lisää, kunhan talo on pystyssä ja pihatöihin päästään. Vaahteroita, kastanjoita, kirsikkapuita, omenapuulle kaveri...

Plänttimme on osa vanhan huvilan maita, josta on myöhemmin lohkottu kymmenen tonttia. Meidän tontin paikkeilla on kuulemma joskus ollut tenniskenttä (ajatelkaa, kun neitoset ovat siellä 20-luvulla hamosissaan lyöneet palloa), minkä takia kaadettavia puita ei kovin paljon ole. Naapuri kertoi, että vielä kymmenisen vuotta sitten tontilla olleessa vanhassa mökissä (jo tyhjillään olevassa) oli majaillut jos jonkinlaista porukkaa, sitten omistaja oli kyllästynyt näihin ja purkanut tönön. Itse iso huvila oli ilmeisesti purettu jo aiemmin. Sääli. Olisi tosi kiinnostavaa tietää tontin historiasta enemmänkin, täytynee etsiä joku alkuasukas jota tentata.

Tältä tontilla näyttää nyt. Huomenaamulla tulevat metsurit ja tontin historiassa alkaa uusi luku.

Näkymä tulevasta olohuoneesta, länteen.

Näkymä olohuoneesta pohjoiseen, merelle.

Puuvanhukset.
Muistoja menneestä.


Omenapuu ja naapurustosta kantautunutta rakennusjätettä. Tontin raja (länsireuna) merkitty huomionauhalla.

torstai 7. huhtikuuta 2011

Valaistussuunnittelua

Kuva Last Shadow'n sivuilta

Tämä aihe ansaitsee ihan oman postauksensa. Tapasimme tällä viikolla Esa Pietilän Last Shadow Oy:stä, joka tulee suunnittelemaan taloomme valaistuksen. Aluksi ajattelimme, että kyllähän me osataan valaistus itse miettiä, mutta tapaaminen Esan kanssa sai meidät toisiin ajatuksiin. Ammattilaisella vaan oli niin paljon hyviä ideoita ja ehdotuksia, joita itsellä ei olisi voinut mitenkään tulla mieleen.

Esa puhui paljon epäsuorasta valaistuksesta, tämä oli meillä itsellämmekin toiveena. Mutta ajattelimme kuitenkin, että kyllähän me kattolamppuja kuitenkin laitetaan niiden joidenkin upotettavien hommeleiden lisäksi. Tapaamisessa tajusimme, että emme nykyäänkään ikinä polta näitä kattolamppuja, vaan laitamme aina päälle vain pikkulamput (jalkalamput, ym. 'tunnelmavalot'). Ruokapöydän yllä olevaa lamppua poltamme, samoin lastenhuoneiden lamppuja. Eli turha laittaa silloin niille paikkojakaan, ainakaan liian paljoa. Ehdottomasti haluan kattolampun ruokapöydän päälle uuteenkin taloon, samoin olohuoneeseen paikan yhdelle kattolampulle, lastenhuoneisiin myös. Muuten valaistus hoidetaan todennäköisesti 7 mm leveillä kouruilla (kuten kuvassa yllä), johon halogeenit upotetaan. Tällä vältetään katon rei'ittäminen, mikä tapahtuisi jos alkaisimme upottamaan ympäriinsä näitä halogeenispotteja (mikä ei kyllä tarkoitus ollutkaan). Valaistus integroidaan osaksi talon arkkitehtuuria, niin ettei se pomppaa mitenkään silmille, mutta halutessa sillä voidaan korostaa esim. olohuoneen korkeaa, vinoa kattoa, terassin pylväitä, jne. Tosi mielenkiintoista nähdä minkälaisen suunnitelman Esalta saamme muutaman viikon päästä.

Tämän lisäksi tulevat tietysti kaikki ne muut ihanat pikkulamput, jotka haluan :) Artemiden Tolomeo Paretet keittiön seinään (vai Jieldet?), Mooilta ja Flosilta haluaisin vaikka mitä. Ja tietysti Doctor Designin Helmat, mikä meillä jo on, laitetaan nököttämään pohjoispuolen kulmaikkunan eteen...

keskiviikko 6. huhtikuuta 2011

Vihdoin alkaa tapahtua

Meillä on päivämääriä! Tai ainakin viikkoja. Ensi viikolla kaatuvat puut ja pääsiäisen aikoihin kaivetaan kuopat ja tie. Mahtavaa! Olemme siis löytäneet maaurakoitsijan sekä metsurinkin, mitä aluksi emme ajatelleet tarvitsevamme. Tarkoituksenamme oli kaataa puut itse ja haetuttaa pois risut ja kannot. Tarkistelimme hintoja ja esim. Hakevuori olisi veloittanut em. duunista 200 e. Nyt naapurimme löytämä metsuri kaataa kaikkien kolmen tontin puut vajaalla tonnilla, hoitaa kantojen poisviennin samaan hintaan ja saa puut itsellensä. Ekaksi rungoista piti tietysti tehdä polttopuita, mutta olkoon puiden tekemisen aika sitten, kun talo on pystyssä ja tontilla tilaa.

Maaurakoitsijaksi meille tulee Louhintaliike Mäkinen Oy. Isoja koneita piisaa, mutta reilu kuukausi kolmen talon kuoppien kaivamiseen sekä tien tekemiseen joka tapauksessa mennee. Pääasia kuitenkin, että saadaan homma vihdoin aloitettua. Rakentajamiehet pääsevät toivottavasti hommiinsa sitten toukokuun puolella. On tämä jännää. Melkein sama fiilis, kuin nähdessä ekoja luonnoksia talosta...

Tätä blogia on muuten luettu jo reilut 1600 kertaa. Täytyy siis uskoa, että täällä on äidin ja mummon lisäksi käynyt joku muukin. Superhienoa, iso kiitos kaikille lukijoille!

tiistai 5. huhtikuuta 2011

Painajaismainen blogivinkki

Blogi perheestä, jonka rakennushanke on mennyt pieleen aivan järkyttävällä tavalla. Huomasin blogissa nimiä, joihin olen itsekin törmännyt tämän puolivuotisen rakennuttajan urani aikana. Todella kurjaa, ettei joillain ihmisillä ole ammattiylpeyttä lainkaan. Toivon blogin perheelle voimia sekä kaikkea hyvää tulevaan.

http://villapainajainen.blogspot.com/

perjantai 1. huhtikuuta 2011

Takapakkia sekä pientä edistymistä

Varsinainen aprillipäivä. Vanhemmat lapset olivat suunnitelleet koko eilisen, miten voisivat aprillata meitä aikuisia tänä aamuna. Saimmekin osaksemme monen monta aprillipilaa ("Katso äiti, pihalla on kissa/pupu/apina!"), hauskoja sellaisia. Muutaman tunnin kuluttua yllätti mieheni ja kertoi, että vastaava mestarimme on valitettavasti vetäytynyt hankkeestamme. Kahvit väärään kurkkuun ja vähän nieleskelyä, jonka jälkeen sain kysyttyä, että tämähän on varmasti sairasta pilaa. Ei ollut. Aloituskokouksessa ex-mestarillemme valkeni Espoon byrokraattisuus kaikessa komeudessaan ja muutaman yön nukuttuaan hän tuli siihen tulokseen, ettei muiden tehtäviensä ohella (jotka sijaitsevat pääasiassa pitkällä itä-Uudellamaalla) pysty ottamaan vastuuta meidän projektistamme. Mestarin pitäisi käydä sovitun aikataulun mukaisesti työmaalla ja tehdä raportit päivittäin kaupungin rakennustarkastajalle ja hän totesi ettei aikaa tähän olekaan. Alkujärkytyksestä selvittyämme (no, minulla se kesti vähän kauemmin) mieheni soitti muutaman puhelun, pääsuunnittelijallemme sekä LVI-suunnittelijallemme. Kummaltakin tuli ehdotukset uudeksi mestariksi samantien ja LVI-suunnittelijamme suosittelema henkilö osoittautui erittäin potentiaaliseksi. Häneltä löytyi aikaa  projektillemme, lisäksi hänellä on rutkasti kokemusta rakentamisesta nimenomaan Espoossa. Tapaamme hänet huomenna ja käymme asioita läpi tarkemmin. Uuden mestarin täytyy allekirjoittaa uusiksi kaikki paperit, mitä mm. aloituskokouksessa menneellä viikolla kirjoitettiin. Lisäksi ravaan laaditaan uusi paperi, jossa todetaan mestarin vaihtuminen. Aika vähällä kai selvitään loppujen lopuksi. Ja oikeastaan parempi näin, uudelle vastaavalle kun Espoon kiemurat ovat jo entuudestaan tuttuja.

Asia, mikä aamulla pelästytti eniten, on se, ettei tontilla/raksan suhteen saa edistää asioita mitenkään, jos kohteella ei ole vastaavaa mestaria. Emme olisi voineet aloittaa metsätöitä, maaurakkaa, emme mitään mitä lähiviikoille oli sovittuna, jos emme olisi äkkiä löytäneet uutta mestaria. Masennuksen alhossa olin jo varma, ettemme tietenkään tällä aikataululla löydä ketään. Pääsuunnittelijamme sanoikin, että jos lumet olisivat jo sulaneet, tilanne olisi voinut olla ihan eri ja raksat käynnissä täyttä päätä. Perunkin siis kaikki aiemmat puheeni lumien sulamattomuudesta. :)

Aloituskokuksen olemme saaneet siis pidettyä, lisäksi olemme saaneet ensimmäisen version sähkö- ja valaistussuunnitelmasta. Tästä lisää myöhemmin. Nyt näyttää hyvältä myös maaurakoitsijoiden suhteen. Parikin sopivaa ja halukasta on tiedossa, ensi viikolla lisää tästäkin.