maanantai 27. lokakuuta 2014

Piha talviunille

Mahtavaa, että syksy on taas täällä. Viime viikolla ehdin jo melkein masentua - eihän talvi voi lokakuussa vielä tulla - joten tämän päivän yli kymmenen plus-astetta on tuntunut superhienolta. 


Pihan syystyöt ehdin kuitenkin tehdä juuri ennen ensipakkasten tuloa. Aikaisemmin olen syksyisin lähinnä haravoinut ja yleisesti siivoillut pihalla, enkä ajatellutkaan lannoittamisia ja vastaavia. Nyt sain Kekkilältä puutarhan syyspaketin (joka sisälsi syyslannoitetta, pakkassuojaturvetta sekä kukkasipuliravinnetta) ja opin, että syksylläkin voi tehdä kaikenlaista edistääkseen kasvua ja kukkaloistoa sitten tulevana keväänä.




Aloitin syyslannoittamalla pensaat ja kukat veteen sekoitettavalla syyslannoitteella. Syyslannoitus suositellaan tehtäväksi jo elo-syyskuussa, mutta lokakuussakin sen vielä ehtii. Parhaan vaikutuksen saa antamalla syyslannoitetta ennen lehtien putoamista, tällä varmistaa kasvien siirtymisen talvilepoon oikeaan aikaan.




Talviarat kukat (pionit ja muutamat perennat) peitin hellävaroen pakkassuojaturpeella. Pakkassuoja suojaa herkempiä kasveja talven vaurioilta. Keväällä tämä suojaturve poistetaan kukkapenkistä ja sitä voi käyttää esim. maanparannukseen tai sekoittaa kompostiin. 






Lasten kanssa kaivoimme koloja kukkasipuleille – paljon valkoisia kerrottuja tulppaaneita, krookuksia ja lumikelloja –  ja nyt pidetään kovasti peukkuja, etteivät myyrät vie sipuleita mennessään edellisvuoden tapaan. Mullan sekaan sekoitin kukkasipuliravinnetta, joiden avulla kukinnan pitäisi olla pitkä ja rehevä sitten ensi keväänä.




Pihalla on tehty myös kiveyshommia: talon edestä sivulle menevälle L:n muotoiselle aluelle on laitettu tummanharmaat kivilaatat. Huippua, taas yksi juttu valmiina! Instagramissa olen myös vilautellut takapihan terassia, joka nyt kokonaisuudessaan on valmis. En malta odottaa ensi kesää, että pääsen istuttamaan kasveja terassin ja kallion väliin jäävälle alueelle…




Hienoa alkanutta viikkoa!





maanantai 6. lokakuuta 2014

Maanantai-hygge

Pitkästä aikaa. Ulkona on ensimmäinen sellainen syyspäivä, joka tuo mieleen ihan pian koittavan pimeän ajan, kotona tunnelmoinnin ja loppuvuoden juhlat. Kynttilät, takkatulen ja torkkupeitot. Kurpitsat ulkorappusille, halloweenin, pihavalojen virittämisen. Callunat on jo ruukuissaan, mutta sesongin ekaa glögiä ei ole vielä (sentään) nautittu. Ihana syksy!






Meillä on laitettu pihaa ja terasseja kuntoon talvea varten, mutta sisälläkin on alkanut vähän tapahtua. Tosi vähän kylläkin; nojatuoli on vaihtanut paikkaa vastapäätä sohvaa ja olohuoneen pöytä siirtynyt hiukan keskemmälle. Heh! Pöytää koristaa joku hiukan kuuselta näyttävä huitalekasvi Nougatista hankitussa Uashmaman paperipussukassa sekä viime viikon ihastuslöytöni Casuarinasta, Skandinavisk-brändin Hygge -tuoksukynttilä. Kynttilän tuoksu on ihanan puhdas ja sopivan mieto, sellainen, jota tuoksukynttilöistä migreenin saavakin pystyy varmasti tuoksuttamaan.

Skandinaviskilla on muuten hauska tarina takanaan (juutuin turisemaan lounastunnilla Casuarinan mukavan myyjän kanssa); pari brittiheppua saapui lomailemaan tänne päin maailmaa 15 vuotta sitten, rakastuivat skandityttöihin ja elämään täällä, eivätkä sen koommin palanneet kotimaahansa. Sen sijaan perustivat Skandinaviskin, jolla on valikoimissaan ihania tuoksukynttilöitä (nimiltään mm. Ro, Hav, Koto, Snö ja tämä Hygge) sekä fika-kulttuurin inspiroimaa keramiikkaa.





Kuulasta alkavaa viikkoa!


PS. Sen verran hyggeissäni olin, että nimesin postauksen vahingossa tiistaihyggeksi maanantain sijaan. Hahhaa, freudilainen lipsahdus..?

tiistai 9. syyskuuta 2014

Habitare-lippupakettien voittajat

Habitare-arvonta on päättynyt, kiitos kaikille lukuisille osallistujille. Oli tosi hauska lukea mikä teitä inspiroi sisustamisessa tänä syksynä. Ajattelinkin tehdä vastauksistanne vielä ihan oman postauksensa!






Rouva Fortuna suosi tällä kertaa seuraavia: Kristaliini, anonyymi s-postiosoitteella iltsu_i@luukku.com, Kaksi Savua, Tuire ja Tammen alla. Meilaisitteko minulle vielä tänään koko nimenne, ilmoitan nämä Messukeskukseen ja voitte noutaa lippunne sitten messuille mennessänne lippujen noutopisteestä. Hätyyttelen teitä meilitse itsekin vielä tämän päivän aikana. :)

Nähdään Habitaressa!

PS. Kuvituksena tuliaiseni Kaapelin Design Marketista, ihana Tikaun matto! Mitä tykkäätte? :)

perjantai 5. syyskuuta 2014

Huoliteltu piha Kekkilän rajausreunoilla


Helppo ja nopea tapa saada piha viimeistellyksi on kantata nurmikko pihan muista alueista ja kulkuväylistä. Pihan ilme muuttuu hetkessä siistimmäksi ja huolitellummaksi. Ainakin meidän pihalla, jossa tuota kummaa välitilaa istutusten ja nurtsin välissä oli vaikea pitää kurissa millään tavalla. Koristekatteet levisivät ympäriinsä kasvamassa olevan nurmikon päälle ja vaikutelma oli epäsiisti. 



Nurmikon reunan rajaukseen on monia tapoja. Voi käyttää juurimattokaistaletta tai tehdä kanttauksen lapiolla (tähän tarkoitukseen on olemassa ihan oma tasateräinen kanttauslapio, mutta pistolapiokin käy), asentamalla kestopuulauta nurmen ja istutusten väliin tai käyttämällä valmista rajausreunaa. Pääsin tekemään Kekkilän kanssa tosi mieleistä yhteistyötä ja sain tämän tiimoilta pihallemme Kekkilän mattamustaksi maalattua metallista rajausreunaa, jonka avulla piha oli helppo viimeistellä. Tämä toimi tosi hyvin meidän kasvamassa olevan nurmikon kanssa, jota ei oikein voinut vielä lapiolla kantata, eikä tuo juurimattokaistalekaan saanut meillä sen siistimpää lopputulosta aikaan. 



Metallireuna on helppo asentaa (täällä voit katsoa tuotteen asennusvideon). Työvälineiksi tarvitsee ainoastaan kumivasaran, jolla listan piikit nakutellaan maahan sekä ämpärin, jonka avulla reunaa saa taivutettua kauniisti haluttuun muotoon tai vastaavasti suorakulman, jos haluat reunan taittuvan terävästi. Listat kiinnitetään toisiinsa metallisilla pienillä kiinnikkeillä, jotka tulevat pakkauksen mukana.

Tässä alkuvaihetta, tältä pihalla näytti toukokuussa (voi apua, onneksi kesän aikana on tapahtunut jotakin!):









Vaikka nurmikko ei hetkessä kasvanutkaan, ei reunusten asennusten jälkeenkään, pihan ilme muuttui samantien! Kesän aikana onneksi on tapahtunut edistystä; kasvit ovat kasvaneet ja nurmikko näyttää nyt jo hyvältä. Ruohonleikkaus rajausreunan viereltä käy helposti. Välillä olen kyllä viilannut pilkkua ja leikellyt jäljelle jääneitä ruohonkorsia saksilla.. :) Istutusten juurille olen laittanut Kekkilän mustaa kuorikatetta ja yhdessä mustan rajauslistan kanssa ne erottavat istutusalueen tyylikkäästi nurmikosta.






























Loppuun vielä yksi ennen–jälkeen -kuvapari. Onneksi ei olla enää alkutilanteessa, vaan nyt jo enemmän pihasta nauttimistilanteessa. Mutta on tässä puuhattukin! Ja puuhataan edelleen, syksyhän on mitä parhainta aikaa puutarhatöille.




Ihanaa aurinkoista viikonloppua!

maanantai 25. elokuuta 2014

Syyskuulumisia ja Habitare-lippuarvonta




Villa Heddassa on vietetty kesää - ihan antaumuksella. Piipahdettu ihanassa etelä-Ranskassa, viiletetty nauttimassa Suomen suvesta Kemiö-Porvoo-Savonlinna-akselilla. Puuhailtu kotona: kiinnitetty puuttuvia rännejä, viimeistelty terassilaudoitus (ekan vaiheen osalta, terassia täytyy vielä laajentaa), viimeistelty kulmakukkapenkkiä (joka nyt viime päivien sateiden jälkeen näyttää ihan runnellulta), kuskattu kottikärrykaupalla turhaa hiekkaa kallion päältä. Ja ihan vain oltu, nautittu uskomattomista ilmoista. Kerätty d-vitamiinia talven varalle ja istuttu yömyöhään ulkona lempeässä lämmössä.




Sisustusinspiraatio on ollut kesälomalla sekin, mutta alkava syksy tekee temppunsa. Päässä pyörii vaikka mitä kivaa, ruokapöydän uusista tuoleista alakerran työhuoneen uudistamiseksi. Korkea aikakin!

Hyvä paikka startata sisustussyksy on tottakai Habitare, joka tänä vuonna pidetään 11.–14.9.2014. Messukeskus tarjosi minulle arvottavaksi täällä blogissa 5 kahden hlön lippupakettia messuille (yleisöliput arvo 18 €/kpl, paketin arvo 36 €). Arvonta on käynnissä ma 8.9. klo 24 saakka. Osallistut siihen kertomalla mikä sinua eniten inspiroi tässä sisustussyksyssä - vaikka ihan yhdellä sanalla :)

Onnea arvontaan ja palaamisiin taas!

tiistai 8. heinäkuuta 2014

Puutarhan ihmeitä


Onni on oma piha! Keskeneräinen, epätäydellinen - turhauttavakin, mutta silti niin ihana. 



Pihajasmike, taustalla laakakatajaa ja vuorimäntyjä


Tuija, kukintansa jo lopettanut lumipalloheisi, loistosalviaa


Pikkujasmikkeet, taustalla syyshortensioita


Ketoneilikoita ja hopeahärkkiä


Nurmikko, se äsken kylvetty, vihertää jo, jasmiinit kukkivat, gladiolukset puskevat esiin kukkapenkistä. Ja tämänhetkinen suuri ylpeydenaiheeni: juurakoista muutamia viikkoja sitten istuttamani Sarah Bernhard-pionit, oikeaoppisesti kohopenkkiin istutetut, muutaman sentin multakerros päällään (kyllä, olen opiskellut!) nousevat nekin silmissä. Vielä pari viikkoa sitten kyselin työkavereiltani tietäisikö kukaan kuinka nopeasti ne alkavat kasvaa. Eivät tienneet, enkä netistäkään löytänyt mitään tuohon kasvunopeuteen liittyvää, joten oletin ehkä ensi kesänä jotain alkavan tapahtua. Mikä ylläri! Nyt jännitetään jo ensi kesää, kukkivatkohan ne jo silloin




Sarah Bernhardt -pionintaimet


Takana punatähkät, edessään taponlehtiä, vierellä syyshortensia


Keskikesällä tuoksut, kukat, vihreys ja kaikki on jotenkin vaan niin suurta. Jos alkukesällä uuden vihreyden edessä tuntuu henki salpautuvan ihmetyksestä, tapahtuu se sama nytkin. Illat puutarhassa ovat jotenkin erityisen taianomaisia. Varjojen pidetessä tuoksut tuntuvan voimistuvan ja värisävyt muuttuvat intensiivisemmiksi. Uusia ideoita ja suunnitelmia putkahtaa mieleen toinen toisensa perään ja se varmaan homman juju onkin; valmis lopputulos - jos sellaista puutarhan rakentamisessa edes on - häämöttää jossain vuosien, vuosikymmenien päässä,  joten täytyy nauttia matkasta.



Kangasajuruoho (vai oliko tämä se harmaa-ajuruoho?)


Syyshortensia on täynnä nuppuja


Rautatammi näyttää viihtyvän, ainakin se kasvaa!

Heleän hienoa heinäkuuta!


keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Uutta terassilla


Yhtä vaihtelevaa kuin tämän päivän kuvaussää, taitaa olla juhannuksenkin ilma.




Tarkoitus oli ottaa muutama kuva meidän uudistuneesta terassista ja sen jälkeen istua hetki auringonpaisteessa selaillen uusia lehtiä. Lopputulos: istumisen sijaan juoksin tuiverruksessa lentoon lähteneiden lehtien perässä ja vaihtelin maljakoiden paikkoja etteivät kaatuisi yht'äkkiä nousseen myrskytuulen mukana. Kuviakaan en saanut kuin pari.




Aiemmin yläterassilla oli ruokapöytä tuoleineen, mutta ne saivat siirron alas. Tilalle tuli uusi Bauhausista löydetty polyrottinkinen sohvaryhmä, joka koostuu toisiinsa liitettävistä moduleista. Me kokosimme paloista kulmasohvan ja jätimme yhden palan irralleen nojatuoliksi. Vaikka en olekaan valmiiden settien ylin ystävä, tämä paketti oli mielestäni ihan näppärä. Yksi osa on nimittäin rahi, joka pehmusteen poisotettaessa paljastuu (yllättäen :)) pöydäksi. Pöydän lasi on jollain imukuppisysteemeillä kiinni, eikä liiku mihinkään vaikka tyynyä sen päällä liikuttelee. Monikäyttöistä. Valmiin setin ilmettä saa kivasti häivytettyä työntämällä rahin divaanityyppisesti kiinni sohvaan, tuomalla pöydäksi vaikka betonijakkarat ja ottamalla rottinkituolin mukaan jengiin. Ilme säilyy kuitenkin yhtenäisenä samankaltaisen värimaailman ansiosta.




Terassin uusi ilme on mielestäni onnistunut ja viihtyisä. Mikään ei ole ihanampaa kuin kellahtaa pehmeiden tyynyjen väliin ja katsella taivaalla leijailevia pilviä. Siis jos sellaisia ilmoja joskus olisi. Tykkään tosi paljon myös näkymästä mikä nyt avautuu olohuoneeseen. Nyt terassin fiilis on sama kuin sisälläkin.

Muuten, ne parvekelaatikot joista aiemmin kirjoittelin (niihin istutettujen murattien kasvua odotellaan edelleen..), löysin Biltemasta. Kannattaa siis hengailla miehen mukana ostoksilla. Materiaali on mustaa sinkittyä peltiä ja hinta tosi edullinen, taisi olla 8 e/laatikko.




Lyhyestä virsi kaunis; lehdet kainaloon ja takaisin sisään. Tosin tällä hetkellä ilma näyttää taas ihanalta, ihan kuin tuulikin olisi vähän laantunut. Saas nähdä saadaanko vielä lunta.

Ilmoista huolimatta suloisen ihanaa juhannusta, lämmittäviä ajatuksia ja untuvatakkeja!